NYT Repes!

[Shock3X]

Heh. Tässä tuli luettua sellanen viesti että voi helvetti. En oo pitkän aikaan nauranut näin paljon :P Kyseinen viestin kirjoittaja on Hämeenlinnassa vaikuttava opettaja (ja hyvin itsetietoinen, voi vittu tästä vois kertoo vaikka kaks vuotta mutta jätän nyt väliin). Hämeenlinnassa pelattiin tänä vkonloppuna Cumulus-turnaus futiksessa ja mun joukkue tuli toiseksi, toinen HJS:n -95 joukkue kolmanneksi.

"Hei kaikki,

Poikani Patrick päätti tänään lopettaa jalkapallon pelaamisen. Kun kuitenkin ollaan toiminnassa mukana oltu HJS-95 joukkueen muodostamisesta alkaen, ajattelin lyhyesti selittää teille miksi näin on.

Tilanne, joka myös oli valmennukselle selvillä, on että perheemme on elokuun loppupuolella muuttamassa ulkomaille. Tästä oli siis joka tapauksessa tulossa viimeinen kausi mukana HJS:n toiminnassa. Talvella keskustelimme Patrickin kanssa, lopetetaanko pelaaminen vai jatkaako hän vielä tämän kesän loppuun. Päädyttiin ratkaisuun, että Patrick jatkaa, vaikkei taitotaso kieltämättä olekaan joukkueen parasta A-ryhmää. Ajattelimme, että ehkäpä kuitenkin näin sinettiseuran statuksella olevassa organisaatiossa, jossa seuratoiminnan käsikirjan kanteenkin on kirjattu fraasit:

Kaikki pelaa

ja

Hyvän olon jalkapalloa sydämellä.

jonkun verran peliaikaa liikenisi sille huonompaan kolmannekseenkin kuuluneelle kaverille, joka kuitenkin tekee parhaansa ja on pelistä innostunut. Tämä ajatus osoittautui tänään päättyneessä Cumulus-turnauksessa virhelaskelmaksi. HJS-sininen turnausjoukkueessa oli ilmeisesti päätetty, että kesän ensimmäisen Cumuluksen voittaminen on niin tärkeätä, ettei kaikkein huonoimpia pelaajia kannata päästää lainkaan kentälle sekoilemaan. Tästä valitusta strategiasta seurauksena oli, että poikamme saldo kahdessa viimeisessä pelissä jäi seitsemään minuuttiin (7) kentällä. Jälkimmäisessä niistä ei uskallettu lainkaan päästää sotkemaan parempien tekemisiä. Saman kohtalon jakoi pari muutakin peluria. Tämä ei, sikäli kun olen sisälukutaitoinen, ole oikein linjassa seuran omienkaan periaatteiden kanssa (Seuratoiminnan käsikirja, s. 44).

Ensimmäisen pelin jälkeen tsemppasin poikaa sanomalla, että on ihan sama saatko pelata kymmenen vai viisikymmentä minuuttia. Tärkeintä on tehdä parhaansa ja käyttää hyväksi annettu aika. Valitettavasti siinä vaiheessa kun minuutteja tuli tasan nolla, loppuivat sanat. On luultavaa, etten ikinä unohda miltä näyttivät pojan kasvot kun rakkaaksi käynyt harrastus loppui yhdeksän vuoden jälkeen nurmikolla istumiseen ja kyyneliin. En viitsi kuvailla omia tuntemuksiani, tyydyn vain toteamaan, että mieleen tuleva slogan ei ollut Hyvän olon jalkapalloa sydämellä vaan jotakin tyyliin Haista pa**an jalkapalloa syvältä. Toivottavasti tänään valmennusvastuussa ollut pystyy katsomaan peiliin, elämään itsensä kanssa ja on tyytyväinen tehtyihin valintoihin.

Näin siis loppu jalkapallon pelaaminen meidän Patrickin osalta. Haluan tässä yhteydessä kuitenkin kiittää kaikkia niitä vanhempia, joiden kanssa on vuosia seisoskeltu kentän laidalla jännittämässä pelejä. Mahtuu sinne joukkoon paljon hyviäkin hetkiä ja olen tässä pitkin iltaa yrittänyt psyykata Patrickia muistamaan niitä ja unohtamaan tämän viimeisen päivän.

Parhain terveisin,

Jussi Hanska

P.S. Tämä saattaa kuulostaa hieman karulta, mutta ei voi auttaa. Ajattelin, että odottelen viikon ja ilmaisen mielipiteeni julkisesti vasta sitten, mutta joskus vaan ottaa niin paljon päähän, että se on päästettävä ulos."

Itse en kahdessa pelissä päässyt kentälle ja peliaika koko turnauksessa oli 15 minuutin luokkaa. Finaalista jäin pois hajonneen nilkkani takia.

Että sellasta, pakko oli laittaa jakoon xD